sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Voihan villasukka

Taitaa siitä tulla pian jo kaksi vuotta kun päätin ottaa toisen kissimirrin. Haiku on nimeltään. Noh, tämä pikkuriiviö ei suhtautunutkaan lankakeriin ihan samalla tavalla kuin vanhempi kissani Kisuli ja eräänä päivänä kun tulin kotio, löysin keskeneräisen työni lankakerineen ja puikkoineen pitkin lattioita. Työ oli pois puikoilta, pukoit järsitty ja lankakerä muistutti jostain avaruusohjelmista etäisesti jotain emotukialusta siten, että isoin mötikkä on eteisessä ja siitä lähtee epämääräiset piiskat ympäri asuntoa? No oli kissalla ainakin tainnut hauskaa olla, emäntä meinasi kyllä saada hepulin.

Tuosta tapahtumasta on joku puolitoistavuotta ja silloin ajattelin että noniin nyt tämä lentää roskiin. Lankakerää oli ihan turha yrittää pelastaa, mutta työn otin sellaisenaan silmukat sikin sokin irti kerästä ja heitin kaapin perälle odottamaan parempia aikoja. Lankana minulla oli 7 veljestä tuommoinen violetti, jonka valmistus oli vielä kaiken kukkuraksi lopetettu... Samaa väriä ei sii saanut mistään. Kun tilasin lankoja isäni HIFK-villapaitaan, bongasin Novitan verkkokaupassa tuota samaa 7 veljestä väriä ja otin sitä 3 kerää. Ne on lojuneet saman puolitoistavuotta kaapin perällä... kunnes...

Malli: Novita sukkalehti; keskikuviosukat
Puikot: 3,5 mm
Lanka: Novita 7 veljestä
Koko: Nainen, jalka nro. 41 (pohjan pituus pikkuvarpaan päähän n. 20-21cm)

Olin saanut jotenkin ihmeessä kaikki keskeneräisten töiden laatikkoni työt joko valmiiksi tai sellaiseen vaiheeseen, ettei niitä voi ottaa lentokoneeseen tekemiseksi mukaan. Lähtöä edeltävänä iltana iski paniikki: iiks, pitääkö muka istua 3,5 tuntia tekemättä mitään??
Sitten silmiini osui tuo onneton sukka, joka oli ehtinyt valmistua kiilakavennusten alkuun tuolloin aikoinaan. Nappasin sukan, lehden ja sopivat puikot kassiin lankakerän kanssa ja suunnattiin koneeseen kohti Roomaa.

Lentokoneessa meinasi kyllä iskeä tuska, kun tajusin että mittanauha jäi kotiin ja ei siellä ahtaissa jalkatiloissa oikein sovittamaankaan pääse (en ainakaan ole niin karobaattinen että onnistuisi). Noh. Muistin että lehden sivun reunassa olisi mitta mutta sehän löytyy SK lehdestä.. Sitten muistin, että hemputti sukkapuikko on 20 cm pitkä.. ja sitten tajusin että avaamani vyyhdin reunassa on mitta-asteikko! JES! Broblemo solved.

Ready!

Täytyy kyllä myöntää, että vaikka näiden sukkien kuvio on todella yksinkertainen, niin mulla meni varmaan tunti saada puikot ja rivit kohdalleen. Sukan 1 puikon ja 4 puikon silmukoita en saanut täsmäämään ja syy selvisi vasta kun pääsin toisessa sukassa samaan vaiheeseen... Kantapää oli ristiin vahvistettu (tämän jopa tajusin), mutta kantakavennukset olivatkin pyöreät jolloin silmukoita puikoille oli jäänyt enemmän. Noh, istuu sukat jalkaan ihan hyvin vaikka toisella puolella sovelsin 4 s pois ja kantapää siten on ehkä hivenen vino... :D

Ready!

Fotobomb!

Keskikuvio.

Koko kuvio koostuu 2 erilaisesta kerroksessa jossa kuvion kohdalla lisätään tai supistetaan silmukoita. Tästä syystää jää silmänlume, että keskiosan silmukat menisivät "vinossa". Sukka koostuu siis ainoastaan oikeista ja nurjista silmukoista, langankierroista ja silmukoiden vähentämisistä. Vaikka toisesta sukasta tulikin hieman soveltamisen taidonnäyte, niin en kyllä tunnistaisi kumpi näistä oli se joka joutui Haikun leikkien keskelle.

Takaa.
 Ihan tyytyväinen olen lopputulokseen ja siihen, että pääsin jyvälle hommasta vaikka olikin niin vanha tekele. Opinpahan tästä ainakin, että pidän keskeneräiset työni kaapissa piilossa. Ja ihan kiva, että ei tullut heitettyä sukkaa pois aikanaan vaan säilytin sen :)

Tititttiii!