tiistai 20. joulukuuta 2016

Eihän naisella voi ikinä laukkuja liikaa olla?

Joululahjoja syntyy nyt hurjaa vauhtia täällä Herttoniemen hikipajassa. Välillä tiedättekös on sekaisin tuntein lahjojen antamisen kanssa, kun niistä tulee niin kivoja että tekisi mieli pitää ne itse - Eihän naisella ikinä voi liian montaa laukkua olla?

Tämä postaus käsittää myös tarkempaa vaihekuvausta miten laukku syntyi. Ei jää minun viimeisiksi nämä kaksi, ja siksikin pitää itsekin joskus muistaa vielä mitä sitä tuli tehtyä...

Ohje: Omasta päästä, muutamia vaiheohjeita katsoin Villa ja Villan reppuohjeesta tähän soveltaen.
Kankaat: Vallila Kelohonka ja tuo musta on myös Vallilaa mutta kankaan nimeä en muista.. Vuori on Marimekon joku palalaarin löytökangas.
Muut tilpehöörit: EK ja Sinelli

Elieli. Mun piti tehdä yksi laukku. Mutta sitten keksin toisenkin lahjan saajan ja piti tehdä kaksi. Tietenkin eri kankaista. No, homma lähti liikkeelle kangasvalinnoista. Check. Sitten porhälsin ooppelin renkaat vinkuen Itiksen EK:hon hakemaan kiinni silitettävää tukikangasta ja hupakoviketta. Samalla saatoin käväistä Sinellistä lisää neppejä. Check. Sitten kurvattiin kotio, leikeltiin kankaat, silitettiin tukikankaat, huoliteltiin tarvittavat palaset ja sitten meni sormi suuhun - mistäs mä alottaisin?


Valmis duo!





Vuori ja sisätasku.

Vuori ja sisätasku.

Tietysti ennen ensimmäistä vaihetta pitää tietää mitä leikkaa. Piirsin kaavat. Lätkäisin mun Donna Karanin käsiaukun (niin passelin kokoinen) kaavapaperin päälle ja rustasin laukun ulkoreunat. Loput sovelsin.

Kaavat!

Minulta pyydettiin kaavoista tarkempia mittoja. Tässäpä niitä. Toivottavasti näillä pääsee alkuun.

Täytyy huomata, että tästä puuttuu siis vetoketjuun kiinnitettävät suorakaiteet, joiden mitta on tuo laukun yläreunan mitta (n. 24 cm ) ja tuon pohjakappaleen kapeamman pään leveys (n. 4cm). Tein suorakaiteista tarkoituksella isommat, koska ne oli huomattavasti helpommat ommella kiinni alavaraan. Kun alavaraa kiinnitin itse laukkuun, leikkasin ylimääräisiä pois koska sitten taas oli helpompaa kiinnittää itse laukkuun se alavara kun ei ollut ne ylimääräiset kankaat edessä. 

Koko etukappale. Tässä oikealta olevat kaksi poikkiviivaa: 1. oikealta alavaran viiva, 2. oikealta etutaskun reuna. 
Huomaa leikata etutaskun palanen vuorikankaasta n. 2cm korkeammaksi kuin päällikankaasta. Etutasku ja etutaskun vuori ommellaan oikeat vastakkain yläreunastaan kiinni, vuori käännetään etukappaleen nurjalle ja sauma taitetaan niin, että vuori jää hieman törröttämään tere-nauhan lailla. Sitten tikataan etutaskun vuori etutaskuun. 

Tässä etutasku! 

Tässä vuori!

Tässä pohja. 

Ja alavara.



Päätin edetä homman kanssa siten, että teen ensin kaikki nippelit valmiiksi ja lopuksi yhdistän koko roskan yhdeksi laukuksi. Lähdin liikkeelle vuoresta. Vuoripalaan leikkasin sisävetoketjutaskun vetoketjua hieman pienemmän, 2cm syvän kolon kohdistettuna keskiyläreunaan. Tikkasin vetoketjun toisen vetoketjunreunan kiinni siten, että reunoihin jää n. 1cm ompelematta. Nurkkiin viistosti aukileikkaukset ja vetoketju oikeinpäin.

Aukko + ommel.
Tämä seuraava kuva on siitä, kun vetoketju on ommeltu alemmasta puolestaan kiinni, taskupussin toinen osa sitä vasten ja vetoketju tikattu kankaaseen kiinni aivan sen alareunasta ja pystysivuilta. Alemmassa kuvassa sama nurjalta puolelta kun taskupussit on käännetty oikein päin. Vetoketjun yläreunaan on siis vasta ommeltu taskupussi kiinni.





Yritä tässä sitten jotain tehdä kun Haikulle iskee puskemisvimma ja se tunkee syliin. :D
Kuvassa kissan takana näkyy kun vuoripalan yläosa on ommeltu kiinni vetoketjun yläpuolelta ja vuori siis yhdistetty yhdeksi palaksi. Ompelin myös kiinni taskupussin viimeisenä.


Sylissä, selän takana, kissoja jokapuolella.

Day 1.

Laukunsuusta en nappaillut niin kovin kuvia, ompelin tästä tämmöisen häkkyrän. Idea että kokonaisuus on saumanvaroineen n. 6cm ja pituutta koko höskällä laukun suuaukon verran. Ehdin tässä välissä myös kasata vuoren valmiiksi pussiksi, eli ompelin pohjat yhteen oikeat vastakkain, käänsin ja tikkasin sauman kiinni. Lisäksi kiinnitin pohjan vuoren etu -ja takakappaleisiin. Muista jättää kääntoaukko!


Tuo ylemässä olevassa kuvassa oleva kokonaisuus kiinnitettiin tässä vaiheessa kiinni vuorikappaleeseen.




Etukappaleen neppareiden kiinnitys. Reikien teko.
 Kohdistin nepit vastakkain käytäen kaavaa. Tein kaavaan pienet reijät, iskin kaavapaperin etutaskun ja etukappaleen päälle ja merkkasin liidulla kaavan läpi merkit mihin kohdin reijät tulee tehdä.

Nepit kiinni!
 Nyt oli etukappale valmis. Alla kuvassa etukappaleet ja etutasku yhdistettynä, takakappale ja pohjat. Alemmassa kuvassa päällikankaan pohjat ommeltu oikeat vastakkain ja saumat tikattu auki. Saman homman tein siis aiemmin vuorikankaalle.



Pohjat kiinni. Ensin takakappaleeseen.


Kun etukappalekkin on kiinnitetty pohjan kanssa, tein kantohihnat. Kantohihna on minulla tässä 3cm levyinen. Koko kantohihnassa on tukikangas silitettynä kiinni. Hihnapalan leveys on auki n. 9cm ja se on 120 cm pitkä. Käänsin hihnan molemmat reunat ensin nurjalle keskelle ja vielä siitä vastakkain, jolloin hihnan molemmat reunat jäivät taitteeseen piiloon. Tikkasin reunan kiinni. 

Hihna + tuo metallirinkulan hihnan palanen laitettiin tässä välissä kiinni etukappaleeseen. Tähän Kelohonka -laukkuun laitoin tuon metallirinkulan ja laukun väliin myös huopakovikkeen, mutta kone ei oikein tykännyt enää ommella tätä kerrostumaa.. koneen alla oli tuossa kohdin 3x huopakovike, 4x tukikangas, 5x päällikangas. Sain tämän kuitenkin kiinnitettyä, pyörittelemällä käsipyörää ja varoen niitä paksuimpia kohtia (joissa saumoja), mutta yksi neula siinä ehti jo katketa ja mustasta laukusta jätinkin sitten tuon huopakovikkeen pois... oli aika paljon helpompi ommella!

Eli hihnat kiinni ja etukappaleeseen vuorikankaaseen kiinnitetty laukun suuaukon härpäke kiinnitettynä laukun suulle.


Day 2. Nothing changes.

Tämä on aika mielenkiintoisen näköinen sekamelska.



Mustasta laukusta leikkasin pois ylimääräiset viipakkeet ja oli kyllä helpompi ommella! (...)

Ja paininjalan alle.



 Jee! Hyvä minä! Nyt se on melkein valmis! (eikö näytäkin siltä?).

Tältä näyttää siis nurjalta ennen kuin laukku käännettiin oikeinpäin kääntoaukosta.



Ja näin oikein päin käännettynä! Sitten vielä hihnat kiinni.

Kelohonka -laukkuun kiinnitin nepparit joilla hihnan pituutta voi säätää. Säätäjänä on 2x2 neppiä. Yksi kahden nepin pari on tarkoitus pitää aina kiinni. Neppien välissä on 2,5 cm. Ja etäisyyden toiseen neppipariin mittailin kokeilemalla.

Mustaan laukkuun löysin metallisen säätäjän jonka kiinnitin laukkuun (pujottelin hihnan ensin kaikista tarvittavista väleistä.

Huhu!

Nyt kun nämä menevät pakettiin, täytyy varmaan tehdä itselle vielä oma?




lauantai 17. joulukuuta 2016

Ehkä sittenkin... Valmista!

Huhheijaa. Meikälikalla on sellainen ikävä sivutoimi ollut tässä kuin koulu, tarkemmin sanottuna YAMK. Töiden jälkeen vapaa-aika on ollut aika kortilla kun menee illat laskiessa rivitalojen maalämpöpumppujärjestelmiä... Mutta hei - sain mä jotain pukinkonttiinkin!

Malli: Villa ja Villa DIY reppu
Kankaat: Vallila
Muut tarvikkeet: EK / oma varasto satunnaisista lähteistä

Sain jo joskus kesän lopussa kuningasidean tehdä toisen repun. Tarkemmin sanottuna ajattelin käyttää näitä Angry Birds -kankaita johonkin ja päätin tehdä kummipojalleni repun, fani kun on. Tämä päälipuolen kangas on Vallilan Outletin 5e löytö, josta kohtuu tuhlailevasti joutui leikkelemään nämä palaset ;) Vuori on myös joku palalöytö Outletista - palan jämäpala jostain aikaisemmasta tekeleestä.

Olin jo unohtanut miten rasittava tämä repun tekeminen on. Ei oikeastaan työmäärällisesti vaan enemmänkin se kaikki pieni näpertäminen - lisäksi tämän kanssa en saanut kohdistettua kunnolla nurkkia kun pohja koostui kolmesta palasta eikä ohjeen mukaan yhdestä. Hrr. No onnistui se n. neljännen purkamisen jälkeen!


Edestä!

Edestä!

Takaa!

Sisälle tein kolmiosaisen taskukon selkää vasten ja repun etukappaleen taakse kuminauhalla erotetun osan, johon voi laittaa vaikka paidan tjsp. Laitoin myös tuollaisen avainjutskan roikkumaan nurkasta. Samanlaisen laitoin kiinni myös repun vetoketjuun esim. heijastinta varten!

Sisältä!

Uninen kaveri kömpi silityslaudalta.

Uninen apuri.

Ja kun mami ei antanut huomijoo niin meni pirulainen broidiaan kiusaamaan!

Ja broidia kiusaamaan.