tiistai 20. joulukuuta 2016

Eihän naisella voi ikinä laukkuja liikaa olla?

Joululahjoja syntyy nyt hurjaa vauhtia täällä Herttoniemen hikipajassa. Välillä tiedättekös on sekaisin tuntein lahjojen antamisen kanssa, kun niistä tulee niin kivoja että tekisi mieli pitää ne itse - Eihän naisella ikinä voi liian montaa laukkua olla?

Tämä postaus käsittää myös tarkempaa vaihekuvausta miten laukku syntyi. Ei jää minun viimeisiksi nämä kaksi, ja siksikin pitää itsekin joskus muistaa vielä mitä sitä tuli tehtyä...

Ohje: Omasta päästä, muutamia vaiheohjeita katsoin Villa ja Villan reppuohjeesta tähän soveltaen.
Kankaat: Vallila Kelohonka ja tuo musta on myös Vallilaa mutta kankaan nimeä en muista.. Vuori on Marimekon joku palalaarin löytökangas.
Muut tilpehöörit: EK ja Sinelli

Elieli. Mun piti tehdä yksi laukku. Mutta sitten keksin toisenkin lahjan saajan ja piti tehdä kaksi. Tietenkin eri kankaista. No, homma lähti liikkeelle kangasvalinnoista. Check. Sitten porhälsin ooppelin renkaat vinkuen Itiksen EK:hon hakemaan kiinni silitettävää tukikangasta ja hupakoviketta. Samalla saatoin käväistä Sinellistä lisää neppejä. Check. Sitten kurvattiin kotio, leikeltiin kankaat, silitettiin tukikankaat, huoliteltiin tarvittavat palaset ja sitten meni sormi suuhun - mistäs mä alottaisin?


Valmis duo!





Vuori ja sisätasku.

Vuori ja sisätasku.

Tietysti ennen ensimmäistä vaihetta pitää tietää mitä leikkaa. Piirsin kaavat. Lätkäisin mun Donna Karanin käsiaukun (niin passelin kokoinen) kaavapaperin päälle ja rustasin laukun ulkoreunat. Loput sovelsin.

Kaavat!

Minulta pyydettiin kaavoista tarkempia mittoja. Tässäpä niitä. Toivottavasti näillä pääsee alkuun.

Täytyy huomata, että tästä puuttuu siis vetoketjuun kiinnitettävät suorakaiteet, joiden mitta on tuo laukun yläreunan mitta (n. 24 cm ) ja tuon pohjakappaleen kapeamman pään leveys (n. 4cm). Tein suorakaiteista tarkoituksella isommat, koska ne oli huomattavasti helpommat ommella kiinni alavaraan. Kun alavaraa kiinnitin itse laukkuun, leikkasin ylimääräisiä pois koska sitten taas oli helpompaa kiinnittää itse laukkuun se alavara kun ei ollut ne ylimääräiset kankaat edessä. 

Koko etukappale. Tässä oikealta olevat kaksi poikkiviivaa: 1. oikealta alavaran viiva, 2. oikealta etutaskun reuna. 
Huomaa leikata etutaskun palanen vuorikankaasta n. 2cm korkeammaksi kuin päällikankaasta. Etutasku ja etutaskun vuori ommellaan oikeat vastakkain yläreunastaan kiinni, vuori käännetään etukappaleen nurjalle ja sauma taitetaan niin, että vuori jää hieman törröttämään tere-nauhan lailla. Sitten tikataan etutaskun vuori etutaskuun. 

Tässä etutasku! 

Tässä vuori!

Tässä pohja. 

Ja alavara.



Päätin edetä homman kanssa siten, että teen ensin kaikki nippelit valmiiksi ja lopuksi yhdistän koko roskan yhdeksi laukuksi. Lähdin liikkeelle vuoresta. Vuoripalaan leikkasin sisävetoketjutaskun vetoketjua hieman pienemmän, 2cm syvän kolon kohdistettuna keskiyläreunaan. Tikkasin vetoketjun toisen vetoketjunreunan kiinni siten, että reunoihin jää n. 1cm ompelematta. Nurkkiin viistosti aukileikkaukset ja vetoketju oikeinpäin.

Aukko + ommel.
Tämä seuraava kuva on siitä, kun vetoketju on ommeltu alemmasta puolestaan kiinni, taskupussin toinen osa sitä vasten ja vetoketju tikattu kankaaseen kiinni aivan sen alareunasta ja pystysivuilta. Alemmassa kuvassa sama nurjalta puolelta kun taskupussit on käännetty oikein päin. Vetoketjun yläreunaan on siis vasta ommeltu taskupussi kiinni.





Yritä tässä sitten jotain tehdä kun Haikulle iskee puskemisvimma ja se tunkee syliin. :D
Kuvassa kissan takana näkyy kun vuoripalan yläosa on ommeltu kiinni vetoketjun yläpuolelta ja vuori siis yhdistetty yhdeksi palaksi. Ompelin myös kiinni taskupussin viimeisenä.


Sylissä, selän takana, kissoja jokapuolella.

Day 1.

Laukunsuusta en nappaillut niin kovin kuvia, ompelin tästä tämmöisen häkkyrän. Idea että kokonaisuus on saumanvaroineen n. 6cm ja pituutta koko höskällä laukun suuaukon verran. Ehdin tässä välissä myös kasata vuoren valmiiksi pussiksi, eli ompelin pohjat yhteen oikeat vastakkain, käänsin ja tikkasin sauman kiinni. Lisäksi kiinnitin pohjan vuoren etu -ja takakappaleisiin. Muista jättää kääntoaukko!


Tuo ylemässä olevassa kuvassa oleva kokonaisuus kiinnitettiin tässä vaiheessa kiinni vuorikappaleeseen.




Etukappaleen neppareiden kiinnitys. Reikien teko.
 Kohdistin nepit vastakkain käytäen kaavaa. Tein kaavaan pienet reijät, iskin kaavapaperin etutaskun ja etukappaleen päälle ja merkkasin liidulla kaavan läpi merkit mihin kohdin reijät tulee tehdä.

Nepit kiinni!
 Nyt oli etukappale valmis. Alla kuvassa etukappaleet ja etutasku yhdistettynä, takakappale ja pohjat. Alemmassa kuvassa päällikankaan pohjat ommeltu oikeat vastakkain ja saumat tikattu auki. Saman homman tein siis aiemmin vuorikankaalle.



Pohjat kiinni. Ensin takakappaleeseen.


Kun etukappalekkin on kiinnitetty pohjan kanssa, tein kantohihnat. Kantohihna on minulla tässä 3cm levyinen. Koko kantohihnassa on tukikangas silitettynä kiinni. Hihnapalan leveys on auki n. 9cm ja se on 120 cm pitkä. Käänsin hihnan molemmat reunat ensin nurjalle keskelle ja vielä siitä vastakkain, jolloin hihnan molemmat reunat jäivät taitteeseen piiloon. Tikkasin reunan kiinni. 

Hihna + tuo metallirinkulan hihnan palanen laitettiin tässä välissä kiinni etukappaleeseen. Tähän Kelohonka -laukkuun laitoin tuon metallirinkulan ja laukun väliin myös huopakovikkeen, mutta kone ei oikein tykännyt enää ommella tätä kerrostumaa.. koneen alla oli tuossa kohdin 3x huopakovike, 4x tukikangas, 5x päällikangas. Sain tämän kuitenkin kiinnitettyä, pyörittelemällä käsipyörää ja varoen niitä paksuimpia kohtia (joissa saumoja), mutta yksi neula siinä ehti jo katketa ja mustasta laukusta jätinkin sitten tuon huopakovikkeen pois... oli aika paljon helpompi ommella!

Eli hihnat kiinni ja etukappaleeseen vuorikankaaseen kiinnitetty laukun suuaukon härpäke kiinnitettynä laukun suulle.


Day 2. Nothing changes.

Tämä on aika mielenkiintoisen näköinen sekamelska.



Mustasta laukusta leikkasin pois ylimääräiset viipakkeet ja oli kyllä helpompi ommella! (...)

Ja paininjalan alle.



 Jee! Hyvä minä! Nyt se on melkein valmis! (eikö näytäkin siltä?).

Tältä näyttää siis nurjalta ennen kuin laukku käännettiin oikeinpäin kääntoaukosta.



Ja näin oikein päin käännettynä! Sitten vielä hihnat kiinni.

Kelohonka -laukkuun kiinnitin nepparit joilla hihnan pituutta voi säätää. Säätäjänä on 2x2 neppiä. Yksi kahden nepin pari on tarkoitus pitää aina kiinni. Neppien välissä on 2,5 cm. Ja etäisyyden toiseen neppipariin mittailin kokeilemalla.

Mustaan laukkuun löysin metallisen säätäjän jonka kiinnitin laukkuun (pujottelin hihnan ensin kaikista tarvittavista väleistä.

Huhu!

Nyt kun nämä menevät pakettiin, täytyy varmaan tehdä itselle vielä oma?




lauantai 17. joulukuuta 2016

Ehkä sittenkin... Valmista!

Huhheijaa. Meikälikalla on sellainen ikävä sivutoimi ollut tässä kuin koulu, tarkemmin sanottuna YAMK. Töiden jälkeen vapaa-aika on ollut aika kortilla kun menee illat laskiessa rivitalojen maalämpöpumppujärjestelmiä... Mutta hei - sain mä jotain pukinkonttiinkin!

Malli: Villa ja Villa DIY reppu
Kankaat: Vallila
Muut tarvikkeet: EK / oma varasto satunnaisista lähteistä

Sain jo joskus kesän lopussa kuningasidean tehdä toisen repun. Tarkemmin sanottuna ajattelin käyttää näitä Angry Birds -kankaita johonkin ja päätin tehdä kummipojalleni repun, fani kun on. Tämä päälipuolen kangas on Vallilan Outletin 5e löytö, josta kohtuu tuhlailevasti joutui leikkelemään nämä palaset ;) Vuori on myös joku palalöytö Outletista - palan jämäpala jostain aikaisemmasta tekeleestä.

Olin jo unohtanut miten rasittava tämä repun tekeminen on. Ei oikeastaan työmäärällisesti vaan enemmänkin se kaikki pieni näpertäminen - lisäksi tämän kanssa en saanut kohdistettua kunnolla nurkkia kun pohja koostui kolmesta palasta eikä ohjeen mukaan yhdestä. Hrr. No onnistui se n. neljännen purkamisen jälkeen!


Edestä!

Edestä!

Takaa!

Sisälle tein kolmiosaisen taskukon selkää vasten ja repun etukappaleen taakse kuminauhalla erotetun osan, johon voi laittaa vaikka paidan tjsp. Laitoin myös tuollaisen avainjutskan roikkumaan nurkasta. Samanlaisen laitoin kiinni myös repun vetoketjuun esim. heijastinta varten!

Sisältä!

Uninen kaveri kömpi silityslaudalta.

Uninen apuri.

Ja kun mami ei antanut huomijoo niin meni pirulainen broidiaan kiusaamaan!

Ja broidia kiusaamaan.

maanantai 31. lokakuuta 2016

Yllätysviemisiä

Kävin eilen tapaamassa ystävääni ja teki mieli tehdä hänen pienelle tytölleen viemisiä.

Tämä on tehty samalla Ottobren kaavalla kuin edellinenkin, eli OB 4/2012. Koko on sama eli 62 hieman pidennetyillä lahkeilla ja hihoilla. Jutustelun lomassa ystäväni kertoi kantelevansa tyttöään paljon kantorepussa ja siinä helposti lahkeet rullautuu joten pituutta saa olla :)

Kankaat: Majapuu (bambikangas) ja Käpynen (hupun vuori), resorit on joku EK:n oston jämiä.

Kankaat on tilattu joskus kesällä vailla sen kummempaa tarkoitusta. Tuo hupun vuoren kangas on kesän Käpysen popupin 50cm palasta. Vetoketju on 40cm pitsiketju EK:sta.

Kaikenkaikkiaan taisi olla mukava ylläri, ainakin odotetun hymyn näin ystävän kasvoilla ja kuulemma tarpeeseen tulee!

Edestä.

Tuo käpysen kangas sopi kivasti yhteen vetoketjun kanssa. Vetskarin ompelu oli jotenkin haastavaa, kun tämä ommeltiin päälle eikä piiloon kuten yleensä.. Lopputulos oli paras kun laitoin tukikangasta nurjalle, käänsin reunan, tikkasin reunan kiinni (ilman vetoketjua) ja lopuksi harsin vetoketjun tähän päälle ja hurautin ompelukoneella kiinni. Purin vetoketjun siis kaksi kertaa ja keskimäärin kolmannella vasta harsin...

Edestä! Hyvin sopi pinkki henkari :D

Ja edestä.

Ja takaa.

Haikuli.

Kolmen kopla; "Meanwhile in master-bedroom..."

lauantai 15. lokakuuta 2016

Vauvajuhliin viemisiä

Sain viikko sitten yllätyskutsun serkun yllätysvauvajuhliin, jotka siis olivat tänään. Harmittelin, kun koko viikko oli aivan kamala eikä oikein ollut sopivaa aikaa tehdä mitään kivaa lahjaa. Eilen illalla sain sitten jostain energiaa aloittaa ilta kahdeksalta "jonkun kivan lahjan" tekemisen. Ideointi meni jotenkin näin:
"Tulokas on poika", "kaapissa on mustaa collegea", "mustan collegen kanssa sopii hyvin yhteen Elvis-kankaan jäämät", "Serkku on Elvis -fani" --> Ottobre -lehti käteen ja sieltä silmät tarrautui jumpsuittiin. Sitten aloittelin kaavojen piirron ja neljä tuntia myöhemmin oli musta Elvis -sävytteinen jumpsuitti valmis :)

Kaava: Ottobre 4/2012
Kankaat: Musta college Kangaskapinasta ja Elvis -kangas Jyväskylän Kangaskaupasta.
Yksi 40cm vetoketju ja mustaa resoria hihan -ja lahkeensuihin.
Koko: 62 (iiik miten pieni :D)

Tästä tuli niin söpö, että olisi tehnyt mieli jättää tämä vaan kaapin oveen roikkumaan ja keräämään söpöys -pisteitä. Toivottavasti tästä on nyt kuitenkin iloa saajalle :)





keskiviikko 17. elokuuta 2016

Tuliaisia Joensuuhun

Ostin kesäkuussa läjän lastenvaatekankaita ajatuksella, että tekisin niistä sitten joululahjoja. Kävi kuitenkin niin, että iski ompelukärpänen ja ajattelin tekaista jotakin viemisiksi joensuuhun veljen lapsille (tällä kertaa). Ihan niitä tärppikankaita en valinnut, tosin Ryhmä Hau:ta sitten leikkasin kuitenkin teeppareihin.

Mekko on kokoa 110 ja t-paidat kokoa 98. Mekon ohje on jostakin SK -lehdestä joka minulla hyppysiini sattui ja t-paidan kaava oli uusimmasta Ottobre-lehdestä.

Kankaista balettikangas ja autokankaat on Majapuun spesiaalipaloja (palan koko n. 70x50cm), ryhmä Hau-kangas on EK:n pakasta, yksivärinen vaaleanpunainen ja harmaa EK:n palalöytöjä ajalta nakki ja keppi (löysin kaapista), sininen yksivärinen on mieheni hupparin jäämiä ja musta yksivärinen minun mekkojen jäämiä ja siis kaksi viimeisintä on JC:tä, muut kaikki digiprinttiä tai trikoota.

Saajat tuntuivat olevan melkoisen tyytyväisiä tuomisiin ja ne piti heti saada päälle. Veljentyttö piti meille sitten balettiesityksenkin...

Sovituskuvaa.

Balettitanssija.

Kummipoitsu.
 Täytyy sanoa, että tästä balettikankaasta tuli varmaan kaikkein tarkimmiten leikattu kangaspala mikä mulla koskaan on ollut.. kangaspalan koko oli siis n. 70x50 cm, pystysuunnassa mitta ei siis kokoon 110 riittänyt, ja kaavassa oli sopivasti leikkaus vartalon kohdassa. Helman halkioon ei riittänyt balettikuvio, joten halkio ja takakappale ovat yksiväristä trikoota. Helma on normaalisti taitettu, hihansuihin ja pääntielle ompelin suikaleet yksiväristä ja taitoin nurjalle. Päältä ompelin kaksoisneulalla. Kankaasta jäi jäljelle max. 1cm paksuisia suikaleita...

Mekko tasossa.

Tämän pannan ohje tuli Saumanvara -ryhmästä, yksinkertaisuudessaan kaksi kangaspalaa yhteen ommeltuna ja kahdesti ympäikiepsautettuna. Pannassa on kääntöaukko yksivärisen kankaan puolella eli nurjalla.

Panta.

Nämä minun apurit ei aina ole niin avuliaita, Kisuli oli oikea neiti riiviö ja jäi tällä kertaa rysän päältä kiinni mutustamasta mun ompelukonelankoja. Kerran tämä neiti puraisi poikki saumurin langat sillä aikaa kun olin vessassa käymässä...

Langanjyrsijä.

Balettikangas oli tämmöistä digiprinttiä ja mietin laittaisiko rinnuksiin jonkun silityskalvon kiinni. Kun palaset oli leikelty ja visio mielessä tarkentunut, tuntui että olisi tullut liikaa joten nämä jäi seuraaviin töihin.

Balettikangas.

Ryhmäv-Hau.

Ompelukavereita.

Kummipoitsu tykkää kuulemma kovasti Ryhmä Hau:sta ja EK:ssa käydessäni oli pakko ottaa kangasta mukaan kun tämä silmään osui. Arvoin, että minkä verran ja tottuneesti tekaisin metrin mukaan ja kangasta leikellessä naureskelin että ehkä vähempikin olisi riittänyt.. yhden paidan menekiksi muodostui tästä Ryhmä Hau -didiprintistä n. 35x50cm pala. Hihat ja selät kun yksivärisestä tein... Ei paha, jäi kangasta muuhunkin!

T-paidan kaavat.

Tämä ralliautokangas oli myös Majapuun spesiaalipala ja siis pienehkö palainen. Kankaan korkeus riitti juuri sopivasti t-paidan mittaan. Kangasta jäi vielä samanmoinen palanen, jotain pientä siitäkin saa vielä.

Ensimmäinen tulossa.

Mun piti tehdä yksi teeppari, mutta ahneus iski ja tekaisin neljä... hups. rallipaidasta tuli mun ihka ensimmäinen itse tekemä lastenvaate.

Niitä tulikin neljä!

Käväsin muutama viikkonen sitten myös Helsingissä Käpysen Pop-upissa, sieltä sattui vähän lisää kaapintäytettä..
Käpysen Pop Upin tuomisia.