torstai 31. joulukuuta 2015

Joululahjoja ja vähän muuta

Pianhan tuo vuosi vaihtuu joten hoidetaanpas vuosi 2015 kunnialla loppuun.

Joulu vietettiin miehen kanssa Joensuussa minun sukuni luona, siellä oli jopa vähän lunta jouluaattona!

Lahjapaketteja ei tänä vuonna kovin montaa tullut ja suuren osan olenkin jo aiemmin täällä postaillut kun eivät salaisuuksia ole olleet :) Molemmat kummipojat saivat tänä vuonna kummitädiltänsä villapaidat. Ensimmäiselle tein Angry Birds -villahupparin, joka sai ajatuksensa Novitan Ipana lehden malleista ja isäni HIFK -villapaidan jämälangoista (Joo-o, jämälankoja jäi semmoinen 400g). Toiselle aloinkin sitten vielä kaksi viikkoa ennen joulua neulomaan villapaitaa ja mallin pohja on jälleen Novitan Ipana -lehdestä. Tästä tulikin sitten villatakki steekkaamalla.

Esitellään siis ensin kummipojalleni tekemä Villatakki:

Lanka: Drops Cotton Merino "Jämät" miehen puolikkaan villapaidasta. Menekki n. 300g.
Puikot: 4mm ja 3mm (resorit)
Tekniikka: Steekkaus

Olen mahdottoman laiska neulomaan tasoa ja oikeastaan voisi sanoa, että vältän sitä viimeiseen asti. Yleensä kaiken minkä vain jollain tapaa voi neuloa pyörönä niin neulon kyllä pyörönä - hihat, etu -ja takakappale (yhteen) jne. Steekkaus oli minulle uusi tuttavuus ja täytyy sanoa että hieman hirvittävä sellainen. Tyyli on, että takki tjsp neulotaan pyörönä ja leikataan kahtia. Näin välttyy siltä tasoneulomiselta.

Valmis villatakki!

Ja sama takaa!


Apureita riittää.

Pääasiassa takki tuli neulottua työmatkoilla bussissa. Minulla kertyy bussissa istumista tunti päivässä työmatkojen puolesta ja tuntuisi kamalalta ajan haaskaamiselta jos sitä ei jotenkin hyväkseen käytä.

Alla esimerkin omaisesti miten etu -ja takakappale on neulottu: Ensin siis kainaloihin asti pyörönä ja kun kainalokavennukset alkaa, toinen puoli otetaan oottamaan ja toista jatketaan tasona loppuun ohjeen mukaan. Itse käytän Knit Pro:n puikkoja ja niissä on kyllä mainio tuo kun saa puikon pois ja vaijeriin "tulpan" niin ei silmukat karkaa - tosi helppo jättää suoraan vaan samalle vaijerille toinen pää odottamaan :) Valokuvassa näkyy myös itseasiassa mistä ohjeesta villatakki sai vaikutteita. Koot ovat olleet hieman sovelletut.

Etu -ja takakappale pyörönä.

Eli se steekkaus. No, googlettelin hieman ja neuvottiin tekemään etukappaleeseen tuollainen kuja nurjaa ja oikeaa. Minulla oli tässä 6s mutta olisi voinut olla vähempikin tällä puikkokoolla. Nurjien silmukoiden kohdalta sitten ommellaan tiheällä sik-sakilla kaksi kujaa molemmin puolin. Tämän pitäisi ainakin teoriassa estää neuleen purkautuminen. Aika paljon siinä tehdessä tuli neuletta venyteltyä eikä se purkautumaan lähtenyt, joten kai tuohon on uskominen.

Ompelukoneen alle!

Minä vetelin kyllä aika varman päälle ja sik-sakkia tuli vedeltyä vähän neuroottisesti. Alla kuva kun työ on ompelukoneen alta otettu.

sik-sak.

Sitten seuraavaksi poimin sik-sakkien vierestä neuleen reunasta silmukat nappikaistoja varten.


Seuraavaksi sitten niks naks ja työ poikki! Kyllä hirvitti! :D

Työ aukileikattuna.
 Valmis nappikaista napit kiinni.

Valmis!

Alla kuva työn nurjalta puolelta nappikaistan vierestä. Itselläni jäi se sik-sak niin leveäksi, etten saanut sitä nätisti käännettyä ja neulottua piiloon kuten joissain netin ohjeissa neuvottiin. Päädyin tekemään niin, että poimin työn nurjalta silmukoita napikaistaa vastaan ja neuloin sik-sakin pituudelta 3 riviä ainaoikeaa. Tämän päättelin sitten kiinni työn nurjalle. Tuli mielestäni tosi siisti eikä näy häiritsevästi työn oikealta että näin on tehty.

Kaikkiaan steekkaus on ihan hyödyllinen ja sitä varmasti tulevaisuudessakin käytän. Tästä tuli siinä mielessä vähän kokeilutyö ja tajusin jossain vaiheessa, että tasona tai pyörönä ei olisi sinäänsä ollut merkitystä kummalla tekee kun kyseessä helmineule. Pyörö ehkä kivempi neuloa.

Sik-sakit piilossa.

Apuri...

Kummipoikani siskolle virkkasin bussimatkoilla tuubihuivin. Ohje on Dropsin ja lanka Lankamaailmasta 100% merinovillaa.

Valmiissa huivissa kukka.


Ystäväni vanhempi tyttö sai pukinkonttiin tänä vuonna Angry -Birds lapaset. Ohje on Novitan Ipana lehdestä. Alkuperäisohje on Isoveli -langalle, mutta nämä on 7 veljeksestä.


Veljelleni neuloin kynsikkäät 7 veljestä langasta mitä kaapista sattui löytymään. Näistä tuli yksiväriset kun ei jäänyt aikaa kirjailla mitään kuvaa näihin. Ihan hyvän kokoiset vissiin, kuvassa hanskat käessä miehelläni.

Ready!


Tekovaiheessa. Ensin neuloin siis sormikasosan ja siihen ympärille tuon lapasosan. Silmukkamäärät on Novitan peruslapas -ohjeesta. Lapasosa tähän sormikkaan ympärille meni kutakuinkin niin, että poimin kämmenen selkäpuolelta puikolle silmukoita ja vastaavasti kämmenen sisäpuolelle loin riittävän määrän silmukoita. Alkuun tein resoria hieman kämmenen sisäpuolelle. Sitten neuloin loppuun lapasen ohjeella. Tätä oli hauska neuloa kun nuo sormet jäivät lapasen sisään :D

Lapasosan aloitus.

Tyytyväinen neiti Haiku.

Joensuun reissulla käytiin tällaisia pikkuisia vauveleita moikkaamassa. Pennut ovat tuon harmaan Haiku -kissan sisaruksia nuoremmassa polvessa.


maanantai 21. joulukuuta 2015

Ruskamekko x 2

Ruskamekon kaavaan ihastuin, kun näin niin monenmoista luomusta Facebookin ompeluelämää -ryhmässä. Pitkään emmin kaavan tilaamista, oli nimittäin aika kallis (10e) ja kaava kuitenkin aika yksinkertainen. Noh, tilasinpa sen kumminkin!

Kokeilin kaavaa ensimmäiseksi kankaita.comista tilattuun joustavaan trikooseen. Mekko istui hyvin ja huomasin heti, että helma oli makuuni liian pitkä (ja vaatii kyllä vieläkin muokkausta). Noh, Eurokankaaseen marssin ja sieltä kankaiden kanssa lähdin kotiin..

Malli: Pikku-Piltti, Ruskamekko
Kankaat: Eurokangas

Noniin, kaavat tulivat postilakon jälkeen ja kauhia tahto oli kaavaa testata. Päätin tosiaan uhrata ensin "huonomman" kankaan ja testata kaavan kokomaailmaa. No niin testasin - mutta ei siitä hyötyä ollut. Tuo ensimmäinen kangas oli ilmeisesti ihan älyttömän joustavaa, koska tästä EK:n joustocollege -tyyppisestä kankaasta mekon ommeltuani huomasin, että se oli varmaan kaksi kokoa liian pieni. Hieman ärsytti... Mekko jäi odottamaan valmistumistaan ja viikonloppuna päätin yrittää uudelleen.

Leikkasin samoilla kaavoilla, mutta lisäsin sivu -ja hihasaumoihin n. 4cm leveyttä (apua..) ja leikatessa lisäsin saumanvarat kun ohjeen mukaan niitä ei tarvittaisi. Hihasta tein kylläkin kapenevan joten ranteen kohdalta hiha oli ihan yhtä leveä kuin ohjeessa. Telttahan siitä tuli, mutta lähdin varovaisesti kaventelemaan mekkoa sopivista paikoista. Ilmeisesti syy miksi ensimmäinen mekko epäonnistui oli nimenomaan se, että hartiat jäivät aivan liian ahtaiksi. Nyt niistä nimittäin tuli ihan sopivat (mulla on aika leveät hartiat).

Ohjeesta poiketen helma on siis 10 cm lyhyempi ja kaulaan en lisännyt kuminauhaa. Etukappaleen kankaan aplikoin alkuperäisen kaavan mukaan omaksi kaavakseen ja sauman ommeltuani tikkasin saumanvarat kiinni etukappaleeseen. Omaan versiooni takakappale täytyi tehdä mustasta, koska harmaa loppui kesken. Ensimmäiseen versioon kaikki muut etukappaleen sivusaumaa ja hupun sisäosaa lukuunottamatta olivat harmaita. Harmaata ja mustaa minulla oli 2m ja tuota kuviokangasta 1m eli aika pitkälle siitä 2m palasta riitti kun oikein leikkasi :)

Ready!

Takaa päiten.
Tässä etukappaleen harmaaosuus kaavat istutettuna.

Etukappaleen kaavat.
Hieman jännitti, riittääkö harmaasta kankaasta etukappaleen toinen puoli, huppu ja hihat ja aika pitkään niitä veivasin että onnistui.. Hihat leikkasin tällaisesta jämäpalasesta ohjetta 6cm lyhyempänä - mutta hihansuihin oli tarkoitus lisätä kuitenkin resorit joten annoin mennä. Hihat on siis leikattu molemmat vierekkäin yhdestä palasesta, alla olevassa kuvassa käytin ensimmäistä leikattua hihaa kaavana (koska lisäilin hihaan leveyttä).
Oman version hiha.

Kaikki mitä jäi harmaasta 2m palasta jäljelle.

Tuima apuri.

Joku kyttäsi myös selän takana..

Alahelmaan pujotin hieman leveämmän kuminauhan ja keksin, että pujottaminen ei ole niin tuskaista kun teippasin kuminauhan reunan ja aloin pujottamaan...

Kuminauhan pujotuksessa teipattu reuna!

Tässä 1 versio loppuun asti vietynä. Tämä lähteekin pukinkonttiin! Tuohon omaan verrattuna tämän ero on, että takakappalekin on harmaa.

Ready, V1.

Ready V1.

Ready V1.

A-mekko kolmella tapaa

Tätä mekkoa kokeilin jo kesällä pariin otteeseen. Tilasin kankaita.comista jersey -tyyppisiä kankaita ja ommella hurautin kesähelteille yhden hihattoman ja yhen ihan kokopunaisen hihoilla. Kangas oli kuitenkin todella huonolaatuista ja mekoista tuli nopeasti ihan käyttökelvottoman näköisiä. Yksi pesukerta riitti haalistuttamaan mustan kankaan ihan täysin, eikä punainenkaan siitä parantunut...

Kaava jäi kummittelemaan takaraivoon ja tempasta ompelin tässä joulukauteen itselleni mekkoja.. Oikein kolmen kappalein!

Kangas: Scuba (Eurokangas)
Malli: SK 9/2014 (Janina Fry A-mekko)

Menin Eurokankaaseen oikeastaan ostamaan kankaita muutamaa Ruskamekkoa varten, mutta silmäni osuivat pakkaläjässä tuohon ensimmäisen kuvan yläosan kankaaseen.. Huomasin, että se oli Scubaa ja sitten tuli mieleen tuo Janinan mekon kaava.. Ja siitä se ajatus sitten lähti.

Saumurilla tämänkin taikoi kasaan aika hetkessä. Malli oli juuri niinkin ihana kuin muistin! Sitten iski himo ja kauppaan oli mentävä uudelleen. Yläosan kangas oli aika turkasen kallista, n. 25e/m mutta niin ihanaa, että sitä vain piti ottaa. Saan siitä toisenkin yläosan joskus jonkin joten sinäänsä kangasta jäi ihan hyvin. Kaikkiin mekkoihin olen SK:n ohjeesta lyhentänyt yläosan pituutta 5cm jotta helma alkaa aikalailla rintojen alta (en halua korostaa ylintä vatsamakkaraa) ja vetoketjua en ole laittanut näistä mihinkään. Kangas on sen verran joustavaa että mekon saa ihan nätisti pujottamalla päälle - vetoketju olisi ollut ihan turha. Kankaita en myöskään ole leikellyt SK:n sijoitusohjeen mukaan vaan työntänyt osia vähän sinne tänne millä nyt saanut kaikki mahtumaan mahdollisimman fiksusti. Kangasta on jäänyt tästä syystä enemmän mutta vaatinut sen, että esim. välillä hihat tai takakappaleen osat on täytynyt leikata erikseen vaan kangas ei ole ollut taitettuna.

Versio 1.

Versio 1.

Tämä kuviokangas löytyi Eurokankaan -50% läjästä. Hintaa raportille jäi 7e, takaosa mekossa on musta. Kohdistin helman ja yläosan kuviot vastakkain. Mustan metrihinta taisi olla 12 euron luokkaa. Tuo kuviokangas on kuitenkin mennyt jo parin käyttökerran jälkeen nyppyiseksi, täytyy kokeilla lähteekö nypyt hyvällä vai pahalla, tämä on nimittäin ihan lemppari!

Versio 2.

Versio 2.

Kolmannen version ylöosan kangas löytyi Eurokankaan palalaarista 25e/kg hinnalla. Hintaa tuolle reilun metrin palalle jäi n. 11 euroa. Kangasta jäi sen verran, että saan vielä kesäksi hihattoman tästä taiottua esim. mustalla alaosalla :) Ompelukoneen kaksoisneula ei kyllä millään ilveellä suostunut ompelemaan tätä punaista ja hermojen palattua ompelin ihan tavallisella tikillä hihansuut ja pääntien. Kaksoisneula ei myöskään pelittänyt yhdenkään mekon kohdalla tuolla mustalla kankaalla. On nimittäin sen verran paksua tavaraa, että kaksinkertaisena ei siitä läpi tahdo mennä melkein mikään.. nuppileulojenkin laittaminen oli aika taiteenlaji.

Versio 3.

Versio 3.

Kuupahtanut apuri.

lauantai 19. joulukuuta 2015

Ensimmäinen lahja paketissa!

Vaikka sitä kuinka yrittäisi olla ajoissa, niin silti tuppaa jäämään viime metreille. Päätin jo joskus kesällä, että nyt teen hyvälle ystävälleni kivan lahjan. Kangaspalat etupuoleen leikkelin joskus heinäkuussa... Ja sitten ne jäi läjässä laatikkoon.

Palapeitto hypähti silmille laatikon kätköstä ja se piti saada valmiiksi. Tarkalleen ottaen tämä viltti valmistui n. tunti sitten ja kohta lähden ystävän luokse! Onneksi en jättänyt viime tippaan ;)

Valmiin viltin mitat: n. 145x145 cm
Etupuolen palaset: 41 kpl 21x21cm
Puolikkaat palaset: 16 kpl (leikattu 21x21 paloista puoliksi)
Kankaat: Vallila, muutama pala Finlaysonin Kaulaketjua

Palojen yhdistely meni oikeastaan niin, että otin kasasta aika summa mutikassa paloja ja yhdistin niitä toisiinsa ensin pituussuunnassa "nauhoiksi", jonka jälkeen ompelin noita "palanauhoja" yhteen. Hieman mallailin ettei tulisi ihan samoja paloja kovin lähekkäin. Etupuolen (kuin takapuolenkin) reunat huolittelin viimeiseksi ympäriinsä saumurilla.

Nurjan puolen palojen koot määritti tuo keskimmäinen Joutsen -kankaan pala joka on n. kokoa 62x90cm. Reunoille leikkasin ohuempia paloja ja tuo musta oli ohut liuska jostain jäänyttä Lempi -kangasta. Sopii mielestäni hyvin näiden kanssa. Kaikki oikeastaan oli kaapissa mitä tähän vilttiin leikkelin.. Tosin täytyy myöntää, että en edes muistanut että mulla tota Joutsen kangasta on :)) Löytyi lipaston laatikon uumenista Vallilan muovipussista..!


Valamis!

Täytyy myöntää, että sitä ehtii aina jonkinmoinen hallittu kaaos iskeä tänne kakkosmakkariin kun ompeluprojekti iskee päälle: Tietokoneet on työnnetty pöydän nurkkaan läjään ja tavaroita on sekaisin missä mitäkin. Yleensä vielä yksi tai kaksi kissaakin pöydältä löytyy...

Siistiä touhua.
Kun etu -ja takapala olivat valmiita, kiinnitin vanulevyn etukappaleeseen. Leikkasin turhat pois reunoilta ja tikkasin leveällä pistolla vanulevyn kiinni etukappaleeseen. Helpottaa mielestäni sitten etu -ja takakappaleen toisiinsa kiinnittämistä.
Vanulevy etupalaan kiinni.

"I allways feel like, kitty is watching me"


Takapalan reunat käännetään etupalan päälle ja tikataan kiinni. Reunasta tuli tällä kertaa n. 5 cm levyinen.

Valmis! Nurja puoli.

Valmis etupuolelta!

Ja vielä takaa!

Hyytyneet apurit.

Ja paketissa! Nyt bussiin.

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Voihan villasukka

Taitaa siitä tulla pian jo kaksi vuotta kun päätin ottaa toisen kissimirrin. Haiku on nimeltään. Noh, tämä pikkuriiviö ei suhtautunutkaan lankakeriin ihan samalla tavalla kuin vanhempi kissani Kisuli ja eräänä päivänä kun tulin kotio, löysin keskeneräisen työni lankakerineen ja puikkoineen pitkin lattioita. Työ oli pois puikoilta, pukoit järsitty ja lankakerä muistutti jostain avaruusohjelmista etäisesti jotain emotukialusta siten, että isoin mötikkä on eteisessä ja siitä lähtee epämääräiset piiskat ympäri asuntoa? No oli kissalla ainakin tainnut hauskaa olla, emäntä meinasi kyllä saada hepulin.

Tuosta tapahtumasta on joku puolitoistavuotta ja silloin ajattelin että noniin nyt tämä lentää roskiin. Lankakerää oli ihan turha yrittää pelastaa, mutta työn otin sellaisenaan silmukat sikin sokin irti kerästä ja heitin kaapin perälle odottamaan parempia aikoja. Lankana minulla oli 7 veljestä tuommoinen violetti, jonka valmistus oli vielä kaiken kukkuraksi lopetettu... Samaa väriä ei sii saanut mistään. Kun tilasin lankoja isäni HIFK-villapaitaan, bongasin Novitan verkkokaupassa tuota samaa 7 veljestä väriä ja otin sitä 3 kerää. Ne on lojuneet saman puolitoistavuotta kaapin perällä... kunnes...

Malli: Novita sukkalehti; keskikuviosukat
Puikot: 3,5 mm
Lanka: Novita 7 veljestä
Koko: Nainen, jalka nro. 41 (pohjan pituus pikkuvarpaan päähän n. 20-21cm)

Olin saanut jotenkin ihmeessä kaikki keskeneräisten töiden laatikkoni työt joko valmiiksi tai sellaiseen vaiheeseen, ettei niitä voi ottaa lentokoneeseen tekemiseksi mukaan. Lähtöä edeltävänä iltana iski paniikki: iiks, pitääkö muka istua 3,5 tuntia tekemättä mitään??
Sitten silmiini osui tuo onneton sukka, joka oli ehtinyt valmistua kiilakavennusten alkuun tuolloin aikoinaan. Nappasin sukan, lehden ja sopivat puikot kassiin lankakerän kanssa ja suunnattiin koneeseen kohti Roomaa.

Lentokoneessa meinasi kyllä iskeä tuska, kun tajusin että mittanauha jäi kotiin ja ei siellä ahtaissa jalkatiloissa oikein sovittamaankaan pääse (en ainakaan ole niin karobaattinen että onnistuisi). Noh. Muistin että lehden sivun reunassa olisi mitta mutta sehän löytyy SK lehdestä.. Sitten muistin, että hemputti sukkapuikko on 20 cm pitkä.. ja sitten tajusin että avaamani vyyhdin reunassa on mitta-asteikko! JES! Broblemo solved.

Ready!

Täytyy kyllä myöntää, että vaikka näiden sukkien kuvio on todella yksinkertainen, niin mulla meni varmaan tunti saada puikot ja rivit kohdalleen. Sukan 1 puikon ja 4 puikon silmukoita en saanut täsmäämään ja syy selvisi vasta kun pääsin toisessa sukassa samaan vaiheeseen... Kantapää oli ristiin vahvistettu (tämän jopa tajusin), mutta kantakavennukset olivatkin pyöreät jolloin silmukoita puikoille oli jäänyt enemmän. Noh, istuu sukat jalkaan ihan hyvin vaikka toisella puolella sovelsin 4 s pois ja kantapää siten on ehkä hivenen vino... :D

Ready!

Fotobomb!

Keskikuvio.

Koko kuvio koostuu 2 erilaisesta kerroksessa jossa kuvion kohdalla lisätään tai supistetaan silmukoita. Tästä syystää jää silmänlume, että keskiosan silmukat menisivät "vinossa". Sukka koostuu siis ainoastaan oikeista ja nurjista silmukoista, langankierroista ja silmukoiden vähentämisistä. Vaikka toisesta sukasta tulikin hieman soveltamisen taidonnäyte, niin en kyllä tunnistaisi kumpi näistä oli se joka joutui Haikun leikkien keskelle.

Takaa.
 Ihan tyytyväinen olen lopputulokseen ja siihen, että pääsin jyvälle hommasta vaikka olikin niin vanha tekele. Opinpahan tästä ainakin, että pidän keskeneräiset työni kaapissa piilossa. Ja ihan kiva, että ei tullut heitettyä sukkaa pois aikanaan vaan säilytin sen :)

Tititttiii!