keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Kun mulla kuohahti.

No eihän mulla maltti riittänyt, siis tehdä toista kokeiluversiota, vaan heti itse asiaan.. riittäähän se yksi kokeilu?

Malli: Ehta (Koot.fi)
Kankaat: IloinenKettuliini (Musta kuohu) ja Eurokangas. Resori Marimekko.

Tuon kuohukankaan tilasin kun facessa näin ompeluryhmässä sitä jollain tunikassa ja ihastuin samantien.. Sitä oli saatava! Aika suolaisen hintaista Joustocollegea, hintaa 25e/m, mutta tosi laadukasta ja mielekkään tuntuista. Myös paksuus on hyvä - ei liian paksu eikä liian ohut. Joten oli se ihan hintansa väärti vaikka vähän kädet väpätti tilausta tehdessä..

Samoilla kaavoilla mentiin kuin edellisten kanssa, paitsi että pähkäilin aika pitkään miten kankaat leikkelen ja millaisen sommittelun teen. Yksiväristä, tai pelkkää kuohu -Ehtaa en halunnut, vaan molempia piti saada. Sain ajatuksen koostaa tämän sitten lopulta niin, että yläosa on kuviollista ja alaosa mustaa. Hupun sisäosa on myös mustaa.

Ehtaa.

Mulle käy tosi monien mallien kanssa niin, että selästä lörpöttää muodottomana. Kyselin vähän vinkkejä selkälörppöjen korjaamiselle ja sain hyviä linkkejä. Asiasta suomeksi esim. tehtaamon sivuilla tai kielitaitureille vähän enemmän täältä. Tässäkin siis aluksi kävi niin, että palat kun löi yhteen niin selässä oli ihan liikaa kangasta ja se roikkui rumasti. Koska olin kappaleet jo ommellut yhteen, ja olen tavattoman laiska purkamaan saumuriommelta, päätin toteuttaa selän kaventamisen ohjeiden mukaan siten, että mittasin mittanauhalla paljon selkään ylimääräistä jää ja harsin suurinpiirtein selkäkaaren kohdalta ensin tuon mitan. Sitten sovitin ja totesin että siitähän tuli hyvä. Seuraavaksi työ taas saumurin alle ja selkään muodostui koko korkeudelle takasauma - en siis tehnyt muotolaskoksia.

Sivuprofiilia.
Näin paljon selästä piti kaventaa, yht. leveyttä n. 6cm.

Räps.
 Mustaa kangasta oli jäänyt rajallisesti viimeisimmän Ruskamekon jäljiltä, lattialle heitettynä näki vähän paremmin että kangas riittää :) Taskun toiset palat jotka eivät mihinkään näy, leikkasin ostamastani Marimekon mustasta trikoosta. Lopputulokseen olen tyytyväinen ja nyt kun tietää mistä täytyy naksaista niin jatkossa selviää vähän helpommalla - näitä tulee ihan varmasti tehtyä lisää.


 Mua jonkin verran huvitti kankaita leikellessä kun näin tämän. Tuo laatikko mitä tämä yrittää avata on näiden ruokalaatikko... Hyvin hienovaraisesti ja hiljaa :D

Haikuli.
Jos mä vähän jeesaisin...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti